MITTOJA PIDEMPÄÄN TONTTULAKKIIN

Lapsille valmistui tälle vuodelle tonttulakit Marimekon tasaraitatrikoosta. Löytämäni kangas on mukavan ohut ja siksi oikein sopiva tällaiseen sisällä pidettävään lakkiin.

Laittelin tähän tekemieni lakkien mittoja, sillä minusta vaikeinta on säätää kaava kohdilleen. Näissä lakeissa tavoitteena oli vähän tavallista pidempi malli. Kuvassa näkyy mitat lakkiin, joka sopinee 3-4-vuotiaalle. Lakin pituus oli siis 70 cm ja ympärys pääntieltä 50 cm sisältäen saumanvarat ja alavaran.  8-10-vuotiaalle lakki voisi olla noin 10 cm pidempi ja ympärysmitaltaan nelisen senttiä  suurempi. 

Leikkasin lakin taitteelta ja valmistin sen mahdollisimman helpon kautta eli ompelin ensin alareunan taitteen kaksoisneulalla ja tikillä, joka tekee oikealle puolelle suoraa ommelta ja nurjalle samalla huolittelevaa siksakkia. Sen jälkeen ompelin takasauman, päättelin langan ja kiinnitin kulkusen ja niin lakki oli valmis. 

VIRKATTUJA HERKKUJA LASTEN LEIKKEIHIN

 

Olen viime aikoina virkkaillut monenlaisia hedelmiä ja herkkuja kauppa- ja kahvilaleikkeihin. Pitääkseni mielenkiintoa yllä, olen virkannut osan hedelmistä lohkoiksi ja osan kokonaisiksi. Erityisesti lohkoihin on hyvä myös käyttää kaikki ylijääneet lankakerien loput. 

Lohkojen tekemiseen löytyy vinkkiä esimerkiksi ihanasta Prinsessajuttu-blogista. Hänen ohjeensa ovat hyvin selkeitä ja ohjetta löytyy monenlaiselle hedelmälle. Minä virkkasin hedelmälohkot käyttäen pylväitä. Täytin lohkot ohuella vanulevyllä ja vasta viimeisenä ompelin valmiin lohkon päälle vesimeloneihin ruskealla langalla "siemeniä" ja appelsiinilohkoihin valkoisella langalla lohkojen välejä. Kokonaisiin klementiineihin löytyy hyvä ohje esimerkiksi Garnstudion sivuilta. 

Virkattuihin jäätelöihin on olemassa netissä monta ohjetta, mutta Prinsessajuttu-blgista löytyy niihinkin todella hyvä ohje. Minä sovelsin ohjetta vähän, jotta sain jäätelöistä sopivan kokoiset kaapista löytyneisiin puutikkuihin.

KUTISTEMUOVIASKARTELUJA

Olemme viime aikoina askarrelleet neidin kanssa erilaisia avaimenperiä ja koristeita kutistemuovista. Muovi on todella hauska idea. Haluttu kuva piirretään ja väritetään muovikalvolle. Sen jälkeen kuva leikataan ja laitetaan muutamaksi minuutiksi 175 asteiseen uuniin. Uunissa kuva kutistuu kolmasosaan alkuperäisestä koostaan ja samalla kalvo paksunee. Lopputuloksessa pinta on vähän lasimainen ja kuvan paksuus on muutaman millin.

On tärkeää, että käytetyt värikynät ovat hyvänlaatuisia. Värittelimme ensimmäiset työt tavallisilla puuväreillä, mutta nehän liukenivat valmiista työstä pois kun pintaan vähän koski. Sitten ostin paremmat ja vedenkestävät puuvärit ja tussit. Niillä tehty pinta pysyy hyvin.

Huomasimme myös, että parhaan lopputuloksen saa, kun kuviot laittaa välittömästi uunin jälkeen painon alle. Siinä ne suoristuvat lopullisesti. Kutistuessaan uunissa kuviot nimittäin vääntyilevät aika lailla.

 

VIRKATTU PUSSUKKA

Ostin kesällä muutaman kerän kalalankaa ja ohutta puuvillalankaa aikomuksenani virkata jokin upea ja tietysti iso kuviolaukku. Mutta eihän se onnistunut näillä hermoilla. Muutaman kierroksen virkattuani tulin tulin tulokseen, että tämä työ ei tule valmistumaan ennen eläkeikää. Parasta siis vaihtaa suunnitelmaa.

Päädyin yhdistämään langat ja virkkaamaan kahta lankaa yhtä aikaa käyttäen pienen pussukan. Tulin tulokseen, että useinhan sitä tarvitaan laukkua jonne sopivat vain välttämättömimmät eli puhelin ja avaimet! Hih! Kun näin tarve oli luotu ja työn vaativuustaso asetettu kohdilleen, laukku valmistui nopeasti ja itse asiassa pidin lopputuloksesta. Musta ja valkoinen lanka yhdessä muodostivat mukavan eläväisen pinnan.

Aloitin työn virkkaamalla 100 ketjusilmukkaa ja yhdistämällä ne ympyräksi. Sitten virkkailin kierroksia kiinteillä silmukoilla sulkematta kierroksia välillä. Laukun leveydeksi tuli 18 cm ja korkeudeksi 20 cm. Ompelin pussukkaan puuvillakankaasta vuorin, jotta sain siihen tukevuutta. Sekä vuorin että vetoketjun ompelin käsin kiinni. Lisäksi ompelin käsin laukkuun pienen pohjan muotoa tuomaan. Laukku valmistui jo jokin aika sitten mutta sopivan olkahihnan löytämiseen meni aikaa. Viimein löytyi sopiva (lue: riittävän edullinen) laukku kirpputorilta, josta sain nappaistua sopivan  hihnan. 

ITSE TEHTY AMPPELI

Olen viime aikoina usein ihastellut netissä erilaisia makramee-tekniikalla tehtyjä käsitöitä ja pitihän tekniikkaa itsekin päästä kokeilemaan. Tein ensimmäisenä työnäni amppelin, johon tarvittiin vain yhdenlaista solmua. Vinkkiä valmistamiseen katsoin Kotivinkin nettisivuilta, josta löytyi sopivat ohjeet. Materiaaliksi ostin Motonet-tavaratalosta rakentajan narua, joka on mielestäni todella hyvän väristä ja ainakin edullista!

VIRKATTU PUSSUKKKA

Kesäkäsityönä valmistui virkattu pussukka. Idea työhön lähti materiaalista eli innostuin näin jälkijunassa kokeilemaan jokin aika sitten paljon hypetettyä muurarinlankaa. Tosiasiassa tämä oli kyllä muurarin käsityölankaa, jota löysin Kärkkäiseltä. Olisikohan aito muurarinlanka vähän erilaista? 

Pidin tällaisen langan virkkaamisesta. Sitä oli helppo käsitellä eivätkä langan säikeet lähteneet erilleen kuten useassa puuvillalangassa. Todella kestäväähän lanka myös on, joten sikäli se soveltuu hyvin tällaisen pussukan tekemiseen. Pussukasta tuli kyllä varsin tyttömäinen kun pinkin värin lisäksi virkkailin kylkeen koristekukan ja vuorikankaaksikin tuli valittua kukkateemaa.  

Tämä pussukka valmistui ihan satunnaistekniikalla eli tein sopivaksi katsomani määrän ketjusilmukoita, jotka yhdistin renkaaksi. Sitten jatkoin kiinteillä silmukoilla kunnes pussi oli haluamani korkuinen. Virkkasin spiraalina eli sulkematta kierroksia välillä. Pussukan kyljessä olevaan koristekukkaan katsoin ohjeen Prinsessajuttu -blogista. Samaisesta blogista löytyy kyllä kivoja ja selkeitä ohjeita moneen muuhunkin virkkautyöhön!

 

NEIDIN PIDEMPI NEULETAKKI

 

 

Ihanan Mekkotehdas koulutyttöjen tyyliin -kirjan kaavalla valmistui neidin niin kovasti toivoma pidempi neuletakki. Ompelin takin jo jokin aika sitten, mutta se on ollut niin ahkerassa käytössä, että on ollut vaikeaa löytää edes kuvaamiseen sopivaa ajankohtaa. 

Eläväpintainen collegeneulos oli juuri sopivaa tällaiseen työhön. Mukava ommella ja säilyttää hyvin muotonsa. Malli on hyvin yksinkertainen, mutta ainakin meidän neidin päällä myös mukavan istuva. Kaava oli muuten sopiva, mutta vähän pidensin sitä saadakseni takista riittävän pitkän. Kankaan ostin kerrattain R-collectionin tehtaanmyymälästä Kajaanista. En muista joko olen maininnut, mutta sieltä löytyy kilohinnalla laadukkaita trikoita. Suosittelen käymään, mikäli siellä päin liikut!